Se sisäinen kipu,
se sisäinen tuska
ja se sisäinen pelko.
Ne on minussa,
ne on olleet minussa
ja on minussa huomisesta eteenpäin.
Kuinka unohtaa tai edes sietää
tätä hetkeä?
Minä en tiedä,
Tiedän vain itseni hukuttamisen humalaan,
joka on laimennut taas huomenna ja olen oma itseni,
se minua pelottaa, siis minä.
Sisäinen pelkoni taas kohdata itseni.
Haluaisin joskus uskaltaa itkeä sohvalla,
kun olet siinä vierellä.
Haluaisin joskus sanoa, että pelkään itseäni
ja kaikkea mennyttä ja tulevaa.
Haluaisin joskus vain nukahtaa syliisi.
Tämän pienen kaupngin taivas
ei valehtele, tiedät.
En löydä sanoja.
Silmiesi katse pysäyttää minut.
Auringon lasku,
sen hetken suljen sisääni.
Riimitän elämääni,
riimitän sinut viereeni.
